 Your new post is loading...
Your new post is loading...
Twerkkausta feikkisaamenpuvussa. Jenni Hiltusen vuonna 2012 tekemä videoteos Grind puhuttaa. Teos herätti vastalauseita jo valmistuttuaan, mutta keväällä keskustelu lähti uudestaan liikkeelle. Keskustelua käytiin mm. blogeissa, Helsingin Sanomien yleisönosastolla, Ylen uutisissa ja sosiaalisessa mediassa. Hiljattain joukko saamelaisia nuoria järjesti Kiasmassa hiljaisen mielenosoituksen teoksen äärellä. Itse teos on katsottavissa tästä.
Moderni suomi-pohjoissaame-fraasisanakirja, joka sopii matkalle, yökerhoon, rakkauteen, asiakaspalveluun sekä vanhemmille! Sivulta löytyy myös viisi lyhytdokumenttia, pikaopas saamelaiskulttuuriin sekä paljon muuta.
Tähän on kerätty poronhoitoon ja poroon liittyviä sivujen linkkejä:
Inarinsaamelaisten perinteinen asuinalue on nimensä mukaisesti Inarissa ja inarinsaame kuuluu itäsaamen kieliryhmään. Inarinsaamelainen kulttuuri on hyvin omaleimainen, vaikkakin musiikkikulttuuri on saanut paljon vaikutteita ympäröivistä saamelaisista paikallisuuksista ja myös muilta naapurikansoilta. Inarinsaamelaiset ovat asuneet idän ja lännen kulttuurien välimaastossa alueellaan esihistoriallisista ajoista lähtien, he asettuivat taloihin asumaan ja heidän keskeinen elinkeinonsa on ollut kalastus.
Samisk berättartradition är starkt knuten till livet och naturen i Sápmi.
Buorre beaivi! – Kuuluu pohjoissaamenkielinen tervehdys, joka tarkoittaa suomeksi ’Hyvää päivää’. Tavallisesti tähän vastataan Ipmelatti! Bures! Sanaa bures käytetään myös kättelytervehdyksissä (perinteisesti vain kätellessä, nykyisin myös moikatessa).
Tutustu aitoon saamelaiseen kulttuuriin ja nykypäivän saamelaiseen elämänmenoon Inari-Saariselkä alueella.
Saamelaiset ovat Lapin ja koko Euroopan Unionin ainoa alkuperäiskansa, ja he ovat asuttaneet Lappia jo kauan ennen valtioiden rajojen syntymistä.
Saamelaiset ovat enimmäkseen Norjan ja Ruotsin pohjoisosissa, vähäisemmässä määrin Suomen pohjoisosassa sekä Venäjällä Kuolan niemimaalla asuva kielellisesti uralilainen alkuperäiskansa.[5][6]
Perinteisesti saamelaisnaiset ovat olleet paljonkin tasa-arvoisemmassa asemassa Peräpohjolan naisiin verrattuna. Sekin saattaa olla jo hämärtynyttä, että nyt ollaan aika lailla samanlaisia. Näin miettii Lapin naisista kirjailija Siiri Magga-Miettunen.
Saamenpuku (pohjoissaameksi gákti[1]) on saamelaisten kansallisista tunnuksista näkyvin. Se on alkuperältään kansanpuku, jonka käyttö ei ole missään historian vaiheessa katkennut. Nykyisin saamenpuku on muuttumassa käyttöpuvusta juhlapuvuksi.
|
Sano se saameksi -projekti julkaisi tänään tiistaina ensimmäisen, modernin suomi-pohjoissaame-fraasisanakirjan (siirryt toiseen palveluun) verkkoon. Sanakirjasta löytyvät perinteiset matkustajille tarkoitetut tervehdykset ja paljon puhekielen fraaseja, kuten "oispa kaljaa", "missä jatkot?" ja "miten meni niinku omasta mielestä" käännettynä pohjoissaameksi.
The kids and teachers at the Sámi-language daycare Máttabiegga Giellabeassi (South Wind Language Nest) in Helsinki taught us several useful expressions in Northern Sámi, the most widely spoken of the three quite different Sámi languages used in Finland.
Käsitys siitä, että kaikella elollisella on sielu, on perustana saamelaisten alkuperäiselle uskonnollisuudelle ja maailmakuvalle. Maailma jakautuu tämän- ja tuonpuoleiseen, ja myös ihmisellä on ruumissielu ja vapaa sielu. Henget ja jumalat ovat jatkuvasti läsnä maailmankaikkeuden eri kerroksissa ja niiden tahto näkyy niin hyvässä kuin pahassa. Ihmisen ja eläimen välillä ei ole suurta eroa. Máttaráhkka ja Sáráhkka – muun muassa elämän jatkumista ja ylläpitoa kaitsevat naisjumalat – ovat kummankin äitihahmoja ja suojelijoita. Sekä ihmisellä että eläimellä on paitsi maallinen myös ylimaallinen tausta. Saamelainen mielenmaisema pohjaa ajatukseen ihmisen ja luonnon keskinäisestä riippuvuudesta sekä elämän ja kosmoksen syklisestä kulusta. (Ks. esim. Helander 2000; Lehtola 1997, 28–29; Bäckman 1982. )
- Saamenpuku, gákti, on saamelaisille yksi tärkeimmistä identiteetin tunnusmerkeistä. Se sitoo kantajansa osaksi saamelaista yhteisöä. Symbolisesti puku kantaa sisällään vuosisataisen sorron ja halveksunnan jäljet. Suomalaiselle valtakulttuurille pukumme on kuitenkin usein vain värikäs koriste ja myynninedistämiskeino, taitelijat kirjoittavat.
Käyttäessään sanaa "uskonto" saamelainen tarkoittaa yleensä kristinuskoa, joka kattaa lähinnä mielikuvan kirkosta ja seuroista. Kristinusko on säilynyt heille usen vieraana, sillä kristillinen sanoma on yleensä kuultu kunkin valtion valtakielellä saamenkielisen tulkin välityksellä. Tästä on seurannut, että vielä virallisen uskonnon "pyhä kieli" on vieras ja etnisen uskon kieli on äidinkieli. Tämän vuoksi virallisesta uskonnosta on pidettävä erillään etninen, kansan perinteinen usko, joka on kulkenut suusta suuhun vuosisatojen ajan. Virallinen uskontokin on saanut saamelaisia piirteitä, sillä kasteeseen riitti pelkkä uskontunnustuksen ulkoaosaaminen eikä uskonnon sanomaa tarvinnut sisäistää.
Saamelaiset ovat Euroopan Unionin alueella asuva ainoa alkuperäiskansaksi tunnustettu kansa. Saamelaiset asuvat neljän valtion alueella: Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Itse Saamenmaa ulottuu Keski-Norjasta ja -Ruotsista, ja aina pohjoisimmasta Suomesta Kuolan niemimaalle. Saamelaisia on hieman laskutavasta riippuen eri määrä, mutta Suomen saamelaiskäräjien mukaan saamelaisia on noin 60 000. Suurin osa saamelaisista asuu Norjassa.
Internet-dokumentti Sano se saameksi haluaa tuoda saamen kieliä näkyvimmäksi Suomessa ja sanoa saameksi kaiken mahdollisen.
Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa ja saamen kielet Euroopan alkuperäiskieliä. Yhteensä saamen kieliä on yhdeksän, mutta Suomessa puhutaan kolmea eri saamen kieltä eli pohjois-, inarin- ja koltansaamea. Näillä on virallinen asema saamelaisten kotiseutualueilla.
Suomen saamelaiset olivat Saksan ihmisnäyttelyissä näytillä kuin eläimet. Muistot ja tarinat sukulaisten kokemuksista muuntuivat saamelais-turkulaisen taiteilijan käsissä taidenäyttelyksi.
Syntyperältään kolttasaamelainen Pauliina Feodoroff otti puolisoineen kantaa alkuperäiskansojen puolesta itsenäisyyspäivän vastaanotolla.
|
