1Uutiset - Lukemisen tähden

Lähes puolet uskoo, että kriisin pahin vaihe on vielä edessä.

Kotkalainen Inka Setälä toivoo, että osaisimme koronaviruksesta eroon päästyämme kohdata toisemme aidommin ja useammin kuin ennen pandemiaa.

Korona muuttaa Suomea, politiikkaa ja EU:ta – ja paljastaa suhteemme luontoon. Anu Kantola, Tuomas Aivelo, Matti Vanhanen, Tiina Raevaara sekä Louis Clerc ja Kimmo Elo kertovat miten.

Koronatilanne on näkynyt lastensuojeluilmoitusten tyrehtymisenä. Koulujen avaaminen ei tuonut piikkiä ilmoituksiin.

Kuten monet muutkin yhteiskunnalliset ongelmat, myös ympäristötuho palautetaan nykyisin aivan liiaksi yksilöön, pohtii tietokirjailija Asta Leppä.

Rokotemyönteisiä on moninkertainen määrä verrattuna rokoteskeptikoihin – silti rokotevastaisten näkemykset tuntuvat leviävän verkossa paljon tehokkaammin.

Vihreät nuoret, Vasemmistonuoret ja Demarinuoret peräänkuuluttavat verojärjestelmän oikeudenmukaistamista. Koronakriisin alla yhteiskunnan varoja tarvitaan kestävään jälleenrakennukseen, mikä edellyttää myös veropohjan tiivistämistä. Hallituksen on kolmen nuorisojärjestön mielestä varmistettava ett

Pandemia on syössyt monia ahdinkoon, mutta vain yksi aktiivi-ikäinen suomalainen kymmenestä kokee merkittävää henkistä kuormitusta. Itsemurhatkaan eivät välttämättä lisäänny.

VOIKO BYROKRATIAN luvatussa maassa erilaisten virastojen määrä vähentyä? Kyllä voi, mutta se ei välttämättä vähennä byrokratiaa.

Avin mukaan säännöstä ei ole poikkeuksia drive-in-tapahtumissa. Sama tulkinta on sosiaali- ja terveysministeriössä.

Lähetyksessä jatketaan sunnuntaisten Kultaranta-keskustelujen teemojen läpikäymistä.

Lähetyksessä jatketaan sunnuntaisten Kultaranta-keskustelujen teemojen läpikäymistä.

Pääministeri Sanna Marinin hallitus on myös keskellä EU:n kriisiä – ja paljosta vastuussa historiallisten käänteiden keskellä. Törmääkö pääministerin ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja tasavallan presidentin linjaan, kysyy HS:n politiikan toimittaja Anna-Liina Kauhanen.

Suuri osa suomalaisista uskoo, että koronaviruskriisin pahin vaihe on vasta edessä.

Kodin ulkopuolelelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on Suomessa kasvava.

Modernissa yhteiskunnassa tabu merkitsee lähinnä keinoa markkinoida itseä ja omaa rohkeutta, kirjoittaa Ylen toimittaja Tuija Siltamäki blogissaan.

Kartoituksen tehnyt rikosoikeuden professori Matti Tolvanen kaipasi rikosprosesseihin jämäkkyyttä ja ehdotti jopa joidenkin rikosten poistamista rikoslaista.

Suomalaisten henkinen kantti kestää ja yhteiskunta toimii, mutta koronapandemia haastaa kriisivalmiutta uudella tavalla.

Lähestymiskieltoa halutaan parantaa uhria paremmin suojaavammaksi.

Moni nuori kaipaa juuri nyt elämäänsä rutiineja ja turvallisia aikuisia. Etsivän nuorisotyön ja työpajojen piiriin kuuluvat nuoret vastasivat kyselyyn.

OLEN vielä opiskelija, mutta tyttöystäväni on jo valmistunut ja käy töissä. Minulla on oma opiskelijayksiö, tyttöystävälläni on kaksio. Olemme olleet yhdessä jo kolme vuotta, ja käyn omalla asunnollani noin kerran kahdessa kuukaudessa.

Kantelun tehnyt vanki koki, että hänen sanan- ja ajattelunvapauttaan loukataan.

”Koronaepidemia yhdisti suomalaiset samoin kuin eurooppalaiset ja koko maailman. Voittaja on toivottavasti lähimmäisenrakkaus”, Joonas Nordman kirjoittaa.

Pääministeri Sanna Marin ei halunnut sitoa Suomea mihinkään leiriin keskustelussa EU:n elvytyspaketista. Leirit taitavat ylipäätään olla liikkeessä, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Heikki Heiskanen.

Kultaranta-keskusteluissa käsiteltiin koronakriisin seurauksena muuttuvaa maailmaa.