1Uutiset - Lukemisen tähden

Vuoden 1940 tammikuun lopulla laskettiin, että tarkka-ampuja Simo Häyhä oli ampunut komppanian verran vihollisia Kollaalla. Tähän ei luettu mukaan Häyhän taistelujen aikana kaatamia vihollisia. Korpraalista tehtiin alikersantti ja hänelle myönnettiin vapaudenmitali.

Neuvostoarmeija aloitti hyökkäyksen Suomeen 30.11.1939 maalla, merellä ja ilmassa. Maarajoilla ei vihollinen päässyt yllätykseen, sillä varusmiehistä ja rajaseudun reserviläisistä muodostetut suojajoukot oli ryhmitetty rajoille heti neuvottelujen alettua Moskovassa. Myös muut reserviläiset, jotka muodostivat kenttäarmeijan, oli 6.10. kutsuttu ylimääräisiin harjoituksiin, josta vakiintui nimi YH. Joukot siirrettiin kotialueelta suunniteltuihin puolustusasemiin, joissa aloitettiin koulutus ja linnoittaminen. YH:n ajalla oli ratkaisevan tärkeä merkitys armeijan taisteluvalmiuden kannalta.

Helsingissä yllätys oli kuitenkin täydellinen. Neuvostoliittolaiset pommituskoneet pudottivat pomminsa Helsinkiin heti 30.11. aamulla. Yhteensä 91 siviilihenkilöä sai surmansa.

Valtioiden väliset suhteet kiristyivät Euroopassa 1930-luvulla. Paine alkoi Keski-Euroopasta Adolf Hitlerinjohtaman Saksan politiikan seurauksena.

Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin ehdotti maansa turvallisuuteen vedoten, että Suomi vuokraisi tai vaihtaisi sille Suomenlahden ulkosaaria. Suomi ei kuitenkaan suostunut ehdotuksiin. Kiristyvä ilmapiiri aiheutti sen, että Kannasta ryhdyttiin linnoittamaan ja pidettiin suuret sotaharjoitukset. Elokuussa 1939 Saksa ja Neuvostoliitto sopivat yllättäen ulkoministerien Vjatseslav Molotovin ja Joachim von Ribbentrobinhyökkäämättömyyssopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa, että Suomi ja Baltian maat kuuluvat Neuvostoliiton etupiiriin.