1Uutiset - Lukemisen tähden

Kulttuuri- ja sosiaaliantropologia, inhimillistä kulttuuria kokonaisuudessaan tutkivana tieteenä, tarjoaa hyvän lähtökohdan kansainvälistyvän maailman erityiskysymysten arvioimiseksi ja tarkastelemiseksi. Verkkokurssin tarkoituksena onkin johdattaa opiskelijat yhtäältä kulttuuristen erojen ja toisaalta sosiaalisen elämän samankaltaisuuksien äärelle eri kulttuureita tarkastelemalla. Vain perehtymällä elämää jäsentävien ilmenemismuotojen koko kirjoon ja sen historiaan opimme ymmärtämään muita kulttuureita ja maailmaa sellaisena kuin se näyttäytyy meille uuden vuosituhannen alussa.

Sukulaisuus määrittelee yksilön aseman ryhmän, yhteisön tai kansan jäsenenä. Tästä seuraa, että yksilöllä on usein velvollisuuksia ja vaatimuksia sosiaalisen ympäristönsä jäseniä kohtaan sen perusteella ovatko nämä hänellä sukua. Sama koskee usein luonnon resurssien ja ympäristön hyödyntämiseen liittyviä oikeuksia. Sukua voidaan pitää yksilön tärkeimpänä perinteisenä jäsenryhmänä. Suku on kuitenkin myös biologinen ryhmä, sillä sukulaisuus määräytyy myös polveutumisen perusteella. Polveutumisella on tärkeitä sosiaalisia seurauksia oikeuksien, velvollisuuksien, perinnönjaon, avioliittojen solmimisen ja seksuaalisen käyttäytymisen kannalta. Polveutumisen merkitystä sosiaalisten suhteiden kanavoijana korostaa insestikielto. Tällä kiellolla on keskeinen asema määriteltäessä sukulaisia ja heidän asemaansa suhteessa toisiinsa. Lähisukulaiset muodostavat usein oman ryhmänsä, erotettuna niistä sukulaisista, joiden kesken avioliitot ovat sallittuja. Olemme siis jälleen sosiaalisten ja biologisten tekijöiden ristiaallokossa tarkastellessamme ilmiötä, jolla on merkittävä asema jokaisessa kulttuurissa, ja joka muodostaa erään tärkeimmistä kulttuurisista voimista selitettäessä yksilöiden toimintaa ja asemaa.