Your new post is loading...
Your new post is loading...
Niityillä ja puutarhoissa voi nyt nauttia perhosten väriloistosta, sillä alkukesän säät ovat olleet perhosille suosiolliset.
Perhoset ovat hyönteisten lahko. Perhoset jaetaan tavallisesti eri ryhmiin: aitoperhosiin ja muutamaan muuhun suhteellisen alkeelliseen ryhmään. Koko Lepidoptera-lahkossa on yhteensä yli 180 000 lajia, jotka jaetaan 127 heimoon.
Perhoset (Lepidoptera) ovat hyönteisten lahko. Koko Lepidoptera-lahkossa on yli 180 000 lajia, jotka jaetaan 127 heimoon. Muiden hyönteisten tapaan täysikasvuisen perhosten ruumis rakentuu kolmesta ruumiinosasta: päästä (lat. caput), keskiruumiista (lat. thorax) ja takaruumiista (lat. abdomen). Keskiruumiiseen kiinnittyy kolme paria jalkoja ja pään etuosassa ovat tuntosarvet. Näköaistimina toimivat kaksi verkkosilmää ja vaihteleva määrä pistesilmiä. Monilla perhosilla on …
Elokuun pimeinä iltoina syttyvät pihavalot. Ne houkuttelevat yöllä lentäviä hyönteisiä puoleensa, ja valon luona vilisee yökkösiä, mittareita, kehrääjiä, vesiperhosia ja vaaksiaisia. Valossa piilee vastustamaton vetovoima.
Harjusinisiipi on yksi Suomen uhanalaisimmista perhosista. Tähän asti sen ainut esiintymisalue on ollut Säkylänharjulla Porin prikaatin ampuma-alueella. Viime kesänä sieltä siirrettiin aikuisia naaraita ja koiraita uudelle esiintymisalueelle Hämeeseen. Juuri nyt selvitetään, miten lisääntyminen Hämeessä on onnistunut.
Viileän kevään takia perhosten liikkeelle lähtö on sujunut takkuillen. Aikuisena talvehtijat kuten nokkos-, sitruuna- ja neitoperhonen sekä suruvaippa lähtivät kyllä, toki vähän myöhässä, liikkeelle heti kun olosuhteet sen sallivat. Kotelona talvehtivien lajien kuten paatsamasinisiiven, kartta-, aurora- ja kangasperhosen kuoriutumista kalseat kelit viivyttivät jopa parilla viikolla. Nyt ne ovat lennossa, mutta vieläkin tavanomaista vähälukuisempina, ainakin täällä etelärannikolla.
Amiraali on tunnetuin vaellusperhonen.
Kansallisperhosehdokkaat esittäytyvät alla. Anna ääni suosikillesi 4.6.2017 mennessä. Äänestyksen voittaja – Suomen kansallisperhonen – julkistetaan 14.6.2017!
Täällä on perhosen muotoinen linkkiparvi, jonka linkit menevät LuontoPorttiin.
Aloin keväällä 2008 harrastaa perhosten digikuvausta. Kuvaustyylini on luonnonmukainen sikäli, etten pyydystä perhosia, korkeintaan häiritsen samaa yksilöä muutaman minuutin ajan. Kokemusteni mukaan perhosen saa joko kuvattua muutaman pyrähdyksen jälkeen tai sitten perhonen vain lentää ohi sellaista vauhtia, ettei ole mitään järkeä rynnätä sen perään. Ilman haaviakin päiväperhosten kuvaaminen on huomattavasti helpompaa kuin pikkulintujen kuvaaminen luonnossa.
Perhoset ovat tärkeä osa kesäistä maisemaa. Teuvalaisessa luonnossa voi tavata monta kymmentä päiväperhosta. Perhoset lentävät varhaisesta keväästä pitkälle syksyyn. Tunnistatko alla olevat perhoset?
Häntälästä Volvo heitti retkeläiset Hämeen puolelle, 22 kilometrin päähän koilliseen Torronsuolle. Pysäköintipaikka on keskellä kansallispuistoa, alueen halkaisevan maantien varressa. Suota ja puistoa riittää kilometrikaupalla itään ja länteen, ja eteläosan avosuota kiertää pitkospuinen helposti käveltävä polku.
|
Juoksen kesäisellä niityllä nappaamassa kiinni hyönteisiä. Tunnistan hopeatäplän, kirjaan ylös ja kisaan tytönkorennon perään.
Monissa eri väreissä loistavat perhoset kuuluvat Suomen kesään. Studio55.fin laatimassa testissä selviää, miten hyvin eri lajit erottaa toisistaan.
Suomen Perhoset Päiväperhoset
Ympäristöhallinnon vuosittainen perhosseuranta paljastaa maamme runsaslukuisimmat päiväperhoset. Tarkista listauksesta, kuinka monta perhosta tunnistat!
Ilmassa, kukilla ja kasvillisuuden suojissa elää pienoismaailma, jossa perhonen näyttää kuihtuneelta lehdeltä ja kovakuoriainen matkii värityksellään kimalaista. Vilahtiko tuolla skorpioni?
LuontoPortin perhoset - created by kale
Mittariperhosten toukkien kaluamista koivikoista saattaa tulla luurankometsiä, mutta puut osaavat myös puolustautua.
NEITOPERHONEN on Suomeen 1960-luvulla levinnyt tulokaslaji. Siitä on tullut yksi yleisimmistä päiväperhosista. Neitoperhonen lentää kahdessa sukupolvessa, ensimmäinen keväällä maaliskuusta kesäkuuhun ja toinen heinäkuun lopulta jopa lokakuulle.
Sinisiipiset ovat pienehköjä päiväperhosia, joiden lajitunnistus useinmiten onnistuu siipien alapuolen kuvioinnin perusteella. Useilla lajeilla, varsinkin koirailla, siipien yläpuoli on joko sinisen tai kellanpunaisen hohtoinen. Imutorvi on hyvin kehittynyt ja molemmilla sukupuolilla on samanlaiset nuijamaiset tuntosarvet. Suomesta on tavattu 28 lajia, joista yksi on vain kerran havaittu harvinainen harhailija. Meillä on sinisiipisissä 6 rauhoitettua lajia ja muutama muukin laji on voimakkaasti taantunut viimeisten vuosien aikana. Euroopassa lajeja on noin 110 ja koko maailmassa noin 6000.
Suomen Luonto-lehden numerossa 5 ehdittiin jo uutisoida isonokkosperhosen ahdingosta, mutta tämän kesän suosiollisten vaellussäiden myötä laji onnistui vahvistamaan asemiaan Suomessa.
Suomessa elävät päiväperhoslajit liikehtivät lähes maailmanennätysvauhtia Suomen läpi kohti pohjoista, osoittaa vuonna 1991 alkanut valtakunnallinen päiväperhosseuranta. Päiväperhosten elinalueet ovat siirtyneet keskimäärin 40 kilometriä pohjoiseen vain vuosikymmenessä.
Suurin osa maapallon eliöistä on hyönteisiä. Näistä ja varsinkin päiväperhosista on helppo arvioida lähiympäristön laatua.
|