Your new post is loading...
Your new post is loading...
Hillavuosi oli huonoin vuosikymmeniin. Mättäät ovat nyt tyhjät.
Kilo hillaa maksaa tällä hetkellä Ranualla 22 euroa. Jos hillasato paranee kesän mittaan, kilohinta laskee, mutta pahimman satokadon sattuessa se nousee vielä entisestään.
Laajemmin vasatuotto on jäämässä tänä vuonna heikoksi paliskunnissa. Poikkeus on Länsi-Lappi, jossa on paikoin harvinaisen hyvä vasavuosi.
Poronhoito
Hillan kerääminen on mitä mainiointa liikuntaa ja ulkoilua. Lisäksi saat kerättyä itsellesi ja miksei myös sukulaisille tai ystävillesikin tuota pohjoisen omaa superfoodia.
HILLA Taivalkoskelainen ideanikkari Kalevi Remes, 73, on keksinyt varrellisen poimurin, joka helpottaa heinä-elokuussa kypsyvän hillan poimintaa.
Lakka on kaksikotinen kosteiden soiden kasvi ja tuottaakseen satoa kasvustossa tulee olla sekä emi- että hedetaimia. Ensimmäiset marjat saattavat kypsyä jo ensimmäisenä tai toisena vuonna, mutta varsinaista satoa voi odottaa kolmannen kasvukauden jälkeen. Marjat alkavat kypsyä 5-6 viikon kuluttua kukinnasta.
Lakka, hilla, suomuurain. Herkullisella marjalla on monia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Terveysmarja hellii muun muassa vatsaa ja sydäntä. Lakan hapahkon makea marja sopii hyvin esimerkiksi liköörien, jäätelön, kakkujen ja leipäjuuston mausteeksi.
Lakka, hilla tai suomuurain – rakkaalla lapsella on monta nimeä – on myös ihastuttava puutarhakasvina. Yksikotinen lajike ’Nyby’ pölyttää itse itsensä ja tuottaa marjoja, mutta yleensä lakka on kaksikotinen eli hede- ja emikukat sijaitsevat eri kasveissa. Viherringin Puutarhurisi valitsema – lakkaruukuissa on jokaisessa istutettuna hede- ja emitaimia marjomisen varmistamiseksi. Lajikkeet norjalaisia Fjellgull (emi) ja Apollen (hede) sekä osassa ruukkuja Fjordgull + Apolto.
Lakka eli hilla eli suomuurain [1] on vatukoiden sukuun kuuluva ruohovartinen kasvi. Nimeä käytetään myös kasvin tuottamasta heleän oranssista mehukkaasta marjasta. Kasvin nimitys vaihtelee alueittain niin, että lakasta puhutaan perinteisesti Länsi-Suomessa ja hillasta Pohjois- ja Itä-Suomessa. Keskisuomalaisen Muuramen kunnan nimi tulee suomuuraimesta, ja kasvi näkyy myös Muuramen vaakunassa. Muita kasvista tai sen marjasta käytettyjä nimityksiä ovat esimerkiksi nevamarja, valokki[2] ja lintti.[3]
|
Leo Vimpari asetti viime vuonna tavoitteekseen ostaa miljoona kiloa hillaa. Marja-alan veteraani ei halunnut, että hyvä hillasato jäisi soille mätänemään.
Hjortronen är skogens guld. Hjortron är goda, söta och svåra att plocka. Här listar vi 6 saker du inte visste om de bärnstensfärgade bären.
Lähellä 30 astetta olevat lämpötilat uhkaavat lyhentää hillakautta Lapissa alueilla, joissa sitä nyt kiivaasti poimitaan. Tähän mennessä hillasato on ollut hyvä.
HILLAHULLUUS Lakkakausi kestää vain muutaman viikon, eikä pohjoisen kultaa löydy joka pitäjästä. Kuusamolaisen Olavi Haatajan mukaan hillaa löytyy ainakin Oulusta, Pudasjärveltä ja Ranualta.
Hilla on monivuotinen, 10-25 cm korkea, 2-lehtinen ja yksikukkainen kasvi, jonka maavarsi on rönsymäinen ja puutunut. Lehdet ovat kurttuisia, munuaismaisia. Yksikukkaiset 1-3 -lehtiset kukkaversot ovat joko hede- tai emikukkaisia (laji kaksikotinen). Hilla on täysin hyönteispölytteinen kasvi. Kukat valkoisia ja kukinta-aika kesäkuu. Marja on kypsänä tavallisesti keltainen, mehukas, maukas ja tuoksuva.
Lakka eli hilla eli suomuurain on monivuotinen, 10–25 cm korkea, kaksilehtinen ja yksikukkainen ruoho, jonka maavarsi on rönsymäinen ja puutunut. Lehdet ovat kurttuisia ja munuaismaisia. Yksikukkaiset 1–3 -lehtiset kukkaversot ovat joko hede- tai emikukkaisia eli laji on kaksikotinen. Kukat ovat valkoisia ja kukinta-aikaa on kesäkuu. Marja on kypsänä tavallisesti keltainen, mehukas, maukas ja tuoksuva.
Lakka on suoluontomme tavoitelluin aarre: sen marja on aromikas ja hyvin C-vitamiinipitoinen herkku. Kasvin merkityksestä kertovat jo sen monet nimet: Pohjois-Suomessa sitä on tavallisesti kutsuttu hillaksi, idässä lakaksi, lännessä ja etelässä muuraimeksi – kaikista näistä on lisäksi erilaisia muunnelmia. Varsinkin pohjoisessa lakka on taloudellisesti merkittävä luonnonvara, jota keräämällä paikalliset voivat ansaita sievoisia lisätienestejä. Kotimainen ja ulkomainen kysyntä on niin suuri, että paikoin on jouduttu asettamaan poimintarajoituksia. Lakka on monien hienojen jälkiruokien, leivonnaisten ja liköörien raaka-aine.
Lakka kasvaa koko Suomessa, mutta runsaimmin se marjoo Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Lakka on luonnontilaisten soiden kasvi, mutta sitä esiintyy myös uusien metsäojien ja soita halkovien metsäteiden reunoilla, jossa laji marjoo jonkin aikaa. Pohjois-Suomen ojittamattomat suoalueet tuottavat suurimman sadon.
|