1Uutiset - Lukemisen tähden

Kekrinä juhlittiin sadonkorjuuta ja vuoden vaihtumista.

Suomalaisten vuosi vaihtui perinteisesti syksyisenä kekrinä, jota vietettiin vastakorjatun sadon täyttäessä laarit ja vatsat. Alun perin kyse lienee ollut liikkuvasta juhlasta, jolla ei ollut tarkalleen määrättyä päivää, vaan jokainen talo juhlisti sadonkorjuun päättymistä omien töidensä tahdissa. Myöhemmin 1800-luvulla kekri liitettiin kuitenkin yhteen kristillisen pyhäinpäivän kanssa, ja maanviljelykseen liittyvät perinteet saivat seurakseen uusia kristinuskosta peräisin olevia merkityksiä.

Kekrin, pyhäinpäivän ja Halloweenin juuret ulottuvat muinaiseen Babyloniaan. Raamatun opetuksen mukaan ihmiskunnan ensimmäinen uskonto syntyi Babyloniaan syntiinlankeemuksen seurauksena. Pahuutta täynnä oleva saatana eksytti ihmiset uskonnon pauloihin, jonka opetuksilla pyritään kumoamaan Raamatun Jumalan opetukset. Asiat esitettiin päinvastoin kuin Raamatussa sekä sielunvihollinen kehitteli kaikenlaisia uskomuksia ja taikamenoja, jonka kautta hän eksytti ihmisiä. Babyloniassa alkanut uskonnollisuus on kulkeutunut kautta historian myös nykypäivään, jonka vaikutus näkyy monissa asioissa, muun muassa tietyissä nykyisin juhlittavissa juhlissa.

Maatalousyhteiskunnan aikana Suomessa vietettiin syksyisin kekriä eli ikivanhaa satokauden loppuun sijoittuvaa juhlaa, jota vietettiin vanhan vuoden päättymisen ja uuden vuoden alkamisen kunniaksi. Juhlaperinteet ovat muuttuneet ajan myötä: kekrin tavat ovat siirtyneet jouluun ja uuteen vuoteen ja kekrin oheen ja tilalle on tullut toinen juhla, halloween.

llat ovat pimeät ja kohta saadaan varmaan vettäkin. Mutta vielä tapahtuu puistossa. Lauantaina 31.10. on Pyhäinpäivä eli tuo ameriikkalaisten muovinen Halloween. Patsaspuistossa päivä on kuitenkin Kekri ja kekrin tulet loimottavat pitkin iltapäivää.

Meksikossa – ja ehkä muuallakin – juhlitaan näihin aikoihin Kuolleiden päivää (Dia de los Muertos). Läheisensä menettäneille on varmaan lohduttava ajatus, että taivaasta kerran vuodessa avautuvaa väylää pitkin laskeutuisivat keskuuteemme ensin edesmenneet lapset, seuraavana päivänä aikuiset. Heille olisi järjestetty vastaanotto: lahjoja, ruokaa, juomaa ja muuta rekvisiittaa. Sitten biletettäisiin yhdessä kolme päivää.

Kekriä on kutsuttu myös keyriksi tai köyriksi ja sitä on 1800 -luvun alusta saakka vietetty Pyhäinmiestenpäivänä, joka ennen oli 1. marraskuuta. Sitä ennen kekriä vietettiin milloin tahansa sen jälkeen, kun talossa oli saatu sadonkorjuu valmiiksi – yleisimmin Mikkelinpäivän (29.9) ja Pyhäinpäivän (1.11) välisenä aikana. Kekri päätti vuoden ja aloitti uuden. Ennen uutta vuotta ja vanhan vuoden päättymistä juhlittiin siis syksyllä!

Maanviljelyskulttuurissa vuodenvaihde sijoittui luontevasti sadonkorjuuajan loppuun. Syksyinen vuodenvaihteen juhla tunnettiin nimellä kekri (köyri, keyri). Ajankohta ei alun perin ollut sidottu kiinteään päivämäärään vaan se riippui vuotuisista sääolosuhteista ja töitten joutumisesta ja vaihteli syyskesästä myöhäissyksyyn.

Kekri eli Köyri eli Keyri eli Käkri (hyvällä juhlalla on monta nimeä) oli ennen wanhaan ajankohdaltaan vaihteleva, myöhäissyksyn viimeisen sadonkorjuun, luonnon horrokseen vaipumisen ja talven alkamisen juhla joka huipentui Jakoajan keskivaiheille, Loka-Marraskuun taitteeseen. Luonto valmistautuu talvilevolle, ja puristaa ulos vielä viimeiset antimet. Puista löytyy kirpeitä syysomenoita, pensaista ehkä makeita mustikoita, ja sammalikosta tuurilla jopa viimeisiä sieniä. Lopulta kuolema kuitenkin saapuu metsään, eikä Marraskuussa ("kuollut kuukausi") luonnon antimia enää juuri löydä.

Kekripukki on osa vanhaa perinteistä sadonkorjuujuhlaa.

Kekri elää uutta tulemistaan. Mikäpä olisi sen mukavampaa kuin pitää lähiruokabileet pimenevässä syksyssä. Lue lisää Himahellasta.

Kekri, also spelled Keyri, or Käyri, in ancient Finnish religion, a feast day marking the end of the agricultural season that also coincided with the time when the cattle were taken in from pasture and settled for a winter’s stay in the barn. Kekri originally fell on Michaelmas, September 29, but was later shifted to November 1

Esitelmä Helsingin Kalevalaisten naisten kekrijuhlassa marraskuussa 2003.

Kekri oli muinaissuomalaisille maalaisyhteisöille jouluakin tärkeämpi juhla, ja sadonkorjuuseen liittyen ruoka oli juhlassa pääosassa. Ruokaa ja hauskanpitoa oli runsain mitoin, ja kekriä juhlittiinkin hyvin samaan tapaan kuin nykyään joulua ja uutta vuotta, monet kekrin perinneruuistakin ovat hieman jalostettuina siirtyneet joulun ajan antimiksi. Kekri oli yltäkylläisyyden ja ilon juhla. Taloissa kestittiin vuorollaan naapureita ja kylänväkeä, leikittiin ja laulettiin.

Syksyn saapuessa koittaa sadonkorjuun aika eli kekri ja monet vihannekset, marjat ja hedelmät korjataan ja säilötään talteen. Nappaa tästä parhaimmat sadonkorjuureseptit! 

Tulikin tässä heti lueskeltua Samuli Paulaharjun kirjaa Kainuun mailta - kansantietoutta Kajaanin kulmilta (Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1922), ja kun vastaan tuli kekrin viettoa käsittelevät kappaleet niin pitihän sieltä heti ottaa muutama lainaus tännekkin. Kekriähän on perinteisesti vietetty juuri näihin aikoihin vuodesta, ja etenkin henkiuskomuksia käsittelevät maininnat olivat kiinnostavia:

Ennen uskottiin, että kekriaattona aika oli laadultaan erilaista. Ihmiset otaksuivat, että näkyvän maailman rajat olivat ohuimmillaan. He epäilivät, että esi-isien henget liikkuivat pimeässä illassa ja yössä. Siksi ulkosalla pidettiin tulia, taloissa valvottiin yhdessä ja oltiin tarkkoja siitä, millä enteillä seuraava aamu alkoi. Suomessa kekriä on juhlittu 5000 vuotta, aina siitä lähtien kun taloissa asunut ja karjaa hoitanut vasarakirveskulttuuri asettui tänne. Juhlan taustalla on ikivanha eurooppalainen maanviljelyskulttuuri, joka on tehnyt Euroopan Euroopaksi.

Kekri on suomalainen sadonkorjuun juhla. Juhlaan antaudutaan, kun sato on saatu korjattua ja säilöttyä talteen ja on aika hengähtää. Lokakuu on kekrin aikaa.

Kekri on syksyn juhla, jota vietetään ympäri Suomea monimuotoisesti erilaisina paikallisina kylien, kaupunkien ja yhdistysten tapahtumina sekä perheiden, ystävien ja muiden yhteisöjen kesken.


Kekrijuhlien keskiössä ovat runsaat ruokatarjoilut, jotka koostuvat satokauden herkuista.
Useat yhdistykset, järjestöt ja organisaatiot, kuten Talonpoikaiskulttuurisäätiö ja Maa- ja kotitalousnaiset, pyrkivät kannustamaan suomalaisia kekrin viettoon ja muodostamaan omia kekriperinteitään.

Kauppojen halloweenin markkinointi tuntuu vuosi vuodelta alkavan aikaisemmin. Vaikka ei olekaan mitään virallista tai oikeaa tapaa viettää loka-marraskuun vaihdetta, on mielenkiintoista pysähtyä pohtimaan mitä kaikkia perinteitä siihen liittyy. Kaikkia viettotapoja yhdistää kuitenkin yksi yhteinen tekijä. Se on satokauden kasvisten ja sesonkiruoan tarjoaminen ja nauttiminen hyvässä seurassa, sekä menneitä sukupolvia kunnioittaen. Ennen kurpitsan kovertamista tai kekripukiksi pukeutumista on hyvä perehtyä tarkemmin loka-marraskuun vaihteeseen liittyviin perinteisiin ja juhliin. Tiedätkö miten nauris liittyy halloweeniin?

Kekriä koskevia linkkejä