Get Started for FREE
Sign up with Facebook Sign up with X
I don't have a Facebook or a X account
 Your new post is loading...
Your new post is loading...
Scoop.it!
From
yle
Kollajan suojelun puolesta soutaneet veteraanit ovat menettäneet uskonsa poliitikoihin vuosikymmenten saatossa. 
No comment yet.
Sign up to comment
Scoop.it!
Tornionjoki on 510 kilometriä pitkä joki pohjoisessa Ruotsissa ja Suomessa. Joki alkaa Ruotsin puolella, mutta alajuoksu Muonionjoen yhtymäkohdasta etelään on Ruotsin ja Suomen rajajokea.
Scoop.it!
Koordinaatit: Tornionjoki (ruots. Torne älv, pohjoissaameksi Duortnoseatnu, meänkieleksi Tornionväylä) on 510 kilometriä pitkä joki, jonka alajuoksu Ruotsin Pajalan kunnan eteläpuolelta alkaen on samalla Suomen ja Ruotsin välinen valtakunnanraja vuoden 1809 Haminan rauhasta lähtien. Tällöin Tornionlaakson alun perin kokonaan suomenkielinen väestö jaettiin keinotekoisesti kahteen valtioon. Rajalinja on määritelty kulkemaan joen syvintä uomaa myöten, joten se voi välillä kulkea lähempänä Suomen rantaa, välillä lähempänä Ruotsin puolta. Tästä tekee poikkeuksen kuitenkin Suensaari, jossa Tornion keskusta sijaitsee. Se kuuluu Suomelle, vaikka sijaitseekin Tornionjoen länsiosassa ja sen Ruotsin puoleisesta rannasta erottava vesiväylä ei enää ole avoin vaan paikoin maankohoamisen myötä umpeen maatunut.[1] Tornionjoki alkaa Torniojärvestä, Kiirunan kunnasta Ruotsista ja laskee Perämereen Tornion ja Haaparannan rajalla. Tornionjoen sivujokia ovat Lainiojoki, Muonionjoki, Tengeliönjoki ja Könkämäeno. Yli puolet Tornionjoen yläjuoksun vedestä virtaa Pajalan Junosuvannosta noin 50 kilometriä pitkää Tärännönjokea pitkin Kainuunväylään eli Kalixjokeen. Ilmiötä kutsutaan bifurkaatioksi. Tornion-Kalix-joen bifurkaatio on maailman toiseksi suurin. Tornionjoki on tunnettu myös runsaana lohijokena. Se on myös Euroopan pisin vapaana virtaava, valjastamaton joki. Paikalliset käyttävät siitä nimitystä Väylä. Tornionjoki on merkittävä tekijä Tornionlaakson kulttuurissa. Kahteen valtakuntaan jakautuvassa jokilaaksossa joesta on varsinkin viime aikoina pyritty tekemään yhdistävää, ei erottavaa tekijää. Tosin pitkään jatkuneen ruotsalaistamispolitiikan vuoksi joen länsipuolen asukkaiden kieli on pääosin vaihtunut suomesta ruotsiksi.
Scoop.it!
Suomen suurimmat joet. Kalapaikat ja vesistöt. Kattava kokoelma Suomen kalapaikkoja, jokia ja muita vesistöjä.
Scoop.it!
Jo muinaiset kreikkalaiset miettivät veden kulkua, mutta vielä 1600-luvulla uskottiin maanalaisten virtojen täyttyvän merenalaisten luolien kautta. Tuolloin ymmärrettiin lähteiden pulppuavan runsaimmin sateen jälkeen. 1800-luvulla tajuttiin jokien muovaavan maanpintaan syviä laaksoja ja myöhemmin opittiin ymmärtämään V-ja U-laakson syntytavan erot.
Scoop.it!
Joki on suuri luonnon muovaama maanuoma, jossa virtaa vettä. Useimpien jokien kuljettama vesi on peräisin yläville maille osuneista sateista. Joki voi saada lisää vettä myös lähteistä. Aluetta, jolle satanut vesi valuu joen uomaan, kutsutaan valuma-alueeksi. Tämän alueen rajat ovat vedenjakajia. Pääuoma on joki, johon kertyy useiden jokien vettä. Pääuoma päättyy joen suuhun: joko suurempaan jokeen, suureen järveen tai mereen. On myös sisäisiä valuma-alueita, joista vesi voi poistua vain haihtumalla. Joen alkupäätä kutsutaan yläjuoksuksi, loppupäätä alajuoksuksi. Sivujoki on joki joka päättyy suurempaan jokeen. Jokien virtaamat vaihtelevat, ja usein on vaikea sanoa kumpi yhdistyvistä uomista on suurempi. Tällöin toinen näistä on sovittu pääuomaksi. Jokea pienempiä vesireittejä ovat puro ja oja. Suomen vanhan vesilain mukaan virtaavan veden vesistöä pidetään jokena, jos siinä vuoden vähävetistä aikaa lukuun ottamatta voidaan kulkea soutamalla, mikäli koski tai kari ei ole esteenä. Vesistö, jossa keskivirtaama on vähintään kaksi kuutiometriä sekunnissa, katsotaan kuitenkin aina joeksi. Jokea vähäisempi virtaavan veden vesistö on puro. Uusi, vuonna 2012 voimaan tullut vesilaki määrittelee joen eri tavalla kuin ennen. Uudessa laissa joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä, jonka valuma-alue on vähintään sata neliökilometriä. Purolla tarkoitetaan jokea pienempää virtaavan veden vesistöä.
|
Scoop.it!
Vuoksi ja Imatrankoski syntyivät 5700 vuotta sitten (3700-3800 eKr.) kivikaudella, kun Muinais-Saimaan tulvivat vedet puhkaisivat Salpausselän Vuoksenniskalla ja purkautuivat Muinais-Laatokkaan Jääskessä. Sinne kerrostui laaja hienosta lietteestä koostuva suistomaa, delta, joka kasvoi Muinais-Laatokan pinnan tasoon noin 21 metriä merenpinnasta. Muinais-Laatokka laski Heinjoen kynnyksen kautta Viipurinlahteen.
Scoop.it!
Tornionjoki on lähes luonnontilainen iso virta Suomen ja Ruotsin rajalla. Tornionjoki on Euroopan suurin vapaasti virtaava lohijoki ja viime vuosina saaliit ovat kääntyneet jyrkkään nousuun. Se on perinteinen kulkuväylä Lapin perukoille ja jokivarressa puhutaankin usein vain Väylästä. Parhaaseen lohen nousun aikaan suosituimmilla koskilla on ruuhkaa. Halutessaan Tornionjoella voi kuitenkin kalastaa rauhassa. Kolarista ylöspäin joki jatkuu Muonionjokena, jonka latvat ulottuvat Käsivarren erämaan sydämeen aina Lätäsenon ja Rommaenon latvoille. Siellä sijaitsevat maailmanluokan suurharjusalueet.
|
