1Uutiset - Lukemisen tähden

Sil­loin täl­löin lap­suu­des­sa­ni, rau­hal­li­se­na het­ke­nä, kun keit­ti­ös­sä tuok­sui kah­vi ja äi­dil­lä­ni oli het­ki hen­gäh­tää as­ka­reit­ten­sa lo­mas­sa, hän is­tah­ti alas ja kai­voi maus­teil­ta tuok­su­vas­ta laa­ti­kos­ta al­ma­na­kan. Mi­nul­le tuo pie­ni kir­ja­nen oli mys­tee­ri, kiin­nos­ta­va mut­ta se­lit­tä­mä­tön. Ym­mär­sin toki päi­vä­mää­rät ja ni­met, mut­ta muut pie­net mer­kit ja teks­tit te­ki­vät sii­tä se­ka­van. Äi­ti­ni tut­ki al­ma­nak­kaa, huo­kai­li ajan­ku­lua ja mil­loin ke­nen­kin ni­mi­päi­vää. Sit­ten hän tut­kai­li, mi­hin vii­kon­päi­vään juh­lien aa­tot ja py­hät osui­vat. Ul­ko­na au­rin­ko pais­toi koi­vui­hin ja maan­tie­hen, ja minä kat­soin äi­ti­ä­ni ja kä­siä, jot­ka kään­te­li­vät ohui­ta leh­tiä. Mi­nul­le al­ma­nak­ka oli kuin ra­di­os­ta päi­vit­täin kuu­lu­va me­ri­sää. Ar­voi­tuk­sel­li­nen ja kiin­nos­ta­va, mut­ta mer­ki­tyk­sil­tään sul­jet­tu.

Helsingin observatorio, 17.1.2020–29.8.2021. Yliopiston almanakkatoimiston ja Observatorion yhteistyössä tekemä näyttely kertoo ikiaikoja ihmistä askarruttaneesta ajanlaskusta ja suomalaisen almanakan kiehtovista vaiheista.

Kirjoitussarja koostuu teoksen "Tietämisen riemu ja tuska. Sigfridus Aronus Forsiuksen elämä n. 1560–1624" (Hämeenlinna 1996) jaksoista. Tekstiin on tehty joitakin selventäviä lisäyksiä. Tarkistettu maaliskuussa 2002. Osan 1 lopussa oleva jakso Astrologian luotettavuus on lisätty maaliskuussa 2002.

Nimipäivät ovat 1700-luvulta lähtien kuuluneet suomalaiseen kulttuuriin. Suomessa on nykyään neljä virallista eri väestöryhmille tarkoitettua nimipäiväkalenteria: suomalainen, suomenruotsalainen, ortodoksinen ja saamelainen.

Nimipäiväkalenteriin ei ole otettu yhdysnimiä yksinkertaisesti tilanpuutteen vuoksi. Koska kalenterissa ovat jo ennestään nimet Anne ja Mari sekä nimet Juha ja Pekka, nimien Anne-Mari ja Juha-Pekka päiville ei ole katsottu olevan samanlaista tarvetta kuin muille kalenteriin tarjolla olleiden nimien päiville. Yhdysnimien sijoittaminen kalenteripäiville olisi myös hankalaa. Pitäisikö vaikkapa nimen Eeva-Liisa olla Eevan päivällä 24.12. vai Liisan päivällä 19.11.? Vai kenties molemmilla?

Yliopistolla on tekijänoikeus suomalaiseen ja suomenruotsalaiseen nimipäiväluetteloon sekä laatimiinsa eläinten nimipäivälistoihin. Almanakkatoimisto myy kalenterien tekijöille nimipäivien julkaisuoikeuksia, muita kalenteritietoja ja valmiita kalenteripohjia. Lisäksi se julkaisee vuosittain perinteisen Yliopiston almanakan ja Yliopiston nimipäiväalmanakan sekä vastaa suomalaiseen kalenteriin liittyvästä tiedotuksesta.

1700-luku oli valistuksen aikaa. Erityisesti luonnontieteet kukoistivat, ja niiden antamaa tietoa haluttiin jakaa myös kansalle. Vuosisadan alussa Turun akatemian matematiikan professori Laurentius Tammelin päätti alkaa kirjoittaa almanakkoja suomen kielellä. Hän perustelee päätöstään vahvasti valistuksen hengessä:

Perisuomalainen uutuusnimi Sisu saa nimipäivän ensi vuonna, osuvasti Kalevalan päivänä. Sen sijaan Neelat, Mirkat, Teot ja Oulat saavat vielä odotella. Silti almanakassa keikkuu vuodesta toiseen sellaisia muinaismuistoja kuin Kaapro ja Valio.

Helsingin yliopiston almanakkaan suunnitellaan muutosta. Jos suunnitelmat toteutuvat, ensi vuonna julkaistaan kaksi versiota, perinteinen ja moderni.

Almanakka.fi on suomalainen kalenteri joka sisältää juhlapyhät ja liputuspäivät, tarkista mikä viikko nyt on.

Vuosi, kuukausi, viikko, vuorokausi, tunti, minuutti... Ihminen elää ajassa, ja ajan kuluminen määrittää meidän kaikkien elämää. Ajan olemus on mysteeri, jota ihminen on pohtinut vuosituhansien ajan. Jo Vanhan testamentin Saarnaajan kirjassa (Saarn. 3: 1–8) todetaan, että kaikella on aikansa:

Ajanlasku syntyi alun perin palvelemaan maanviljelijöitä ja uskonnollisten juhlien järjestäjiä. Myöhemmin sitä käytettiin myös merenkulun apuna. Nyky-yhteiskunnassa oikean ajan tietäminen on kaiken toiminnan perusta.