 Your new post is loading...
Your new post is loading...
Joululaulun lintua on arveltu mustapääkertuksi, mutta muutkaan kertut eivät ole poissuljettuja.
Sakari Topelius ei ollut ainostaan satusetä, vaan myös lehtimies, kirjailija, historioitsija ja yliopiston professori. Eurooppaan suuntautuneilla matkoillaan hän havainnoi tarkasti muiden maiden elämää ja tapoja, vertaili niitä koti-Suomeen ja kertoi niistä lukijoille matkakirjeiden muodossa toimittamansa lehden, Helsingfors Tidningarin, palstoilla. Merkittävintä oli, että hän muutti perinteistä historiankirjoitusta Ranskasta tulleen uuden trendin mukaisesti, ja hänellä oli myös uudenlainen julkaisuväylä valmiina: Suomen historiaa kuvaavia tarinoita julkaistiin jatkokertomuksena sanomalehdessä ennen kuin ne koottiin kirjoiksi. Muitakin vaikutteita 1800-luvun kirjallisuuteen Topelius toi Ranskasta ja muualta Euroopasta.
Zacharias Topelius syntyi Kuddnäsin tilalla lähellä Uuttakaarlepyytä 1818 ja sai isänsä, piirilääkärin ja tunnetun kansanrunojen kerääjän Zacharias Topeliuksen nimen.
Zachris Topelius oli tavattoman monipuolinen ja erittäin tuottelias lahjakkuus, jonka pedagoginen ja moraalinen vaikutus kasvoi huomattavaksi jo varhain ja saavutti huippunsa hänen vanhuudessaan. Topeliuksen vaikutus jatkui voimakkaana erityisesti vanhan kansakoulu- ja oppikoulujärjestelmän aikana sekä kansainvälisesti tunnettujen satukokoelmien ja historiallisten romaanien, varsinkin Välskärin kertomusten, ansiosta.
Katso Ihminen ja yhteiskunta - Sakari Topelius neljässä minuutissa Yle Areenasta. Areena on Suomen suurin netti-tv ja radio.
Journalisti, historian professori, kirjailija ja runoilija Zacharias Topelius (1818–1898) lähti rautatien historian ensimmäisillä vuosikymmenillä kymmenviikkoiselle Euroopan matkalleen toukokuussa 1856. Topeliuksen matka kulki läpi Saksan ja Belgian päämääränään Pariisi, 1800-luvun moderni eurooppalainen pääkaupunki.
Zachris Topelius arvosteli 1800-luvun teollistumisen varjopuolia ja vastusti luonnon häikäilemätöntä hyväksikäyttöä. Professori Matti Klinge kertoo Topeliuksen ajatuksista sata vuotta tämän kuoleman jälkeen.
Sakari Topeliuksen "tiiliskiviromaani" Välskärin kertomuksia toteutettiin radiokuunnelman muodossa vuosina 1974–1975. Viisitoistaosaisen näytelmän tekoa esiteltiin tv-ohjelmassa tammikuussa 1975. Julkaisun kynnyksellä myös kuunnelman dramaturgi kirjailija Pekka Lounela vieraili radiossa kertomassa omia ajatuksiaan Topeliuksen klassikkoteoksesta. Välskärin kertomuksia -kuunnelman kaikki jaksot on nyt julkaistu pysyvästi kuunneltaviksi Areenassa Sakari Topeliuksen Fältskärns berättelser alkoi ilmestyä jatkokertomuksena sanomalehti Helsingfors Tidningarissa vuonna 1851.
Kuka suomalainen ennusti 1860-luvulla lentoliikenteen, autoistumisen, biokaasun, kaukolämmityksen, sähkövalon, sähkökulkuneuvot ja pohjoisen viiniteollisuuden?
Zachris (Zacharias, Sakari) Topelius (1818-1898) oli ruotsinkielinen mutta suomea erittäin hyvin osannut lehtimies, kirjailija, runoilija, lehtori, amanuenssi, Suomen historian ja myöhemmin yleisen historia professori, Helsingin yliopiston rehtori ja valtioneuvos.
Zachris Topelius oli suomalainen kirjailija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori. Tunnetko Topeliuksen
|
Zacharias Topelius (1818–1898) kasvoi Pohjanmaan Uudessakaarlepyyssä, Kuddnäsin tilalla. Hänen suuressa suvussaan oli hyvin toimeentulevia porvareita, lääkäreitä ja pappeja. Topelius huvitteli mielellään pikkukaupungin seurapiireissä, joissa hän myös tutustui tulevaan puolisoonsa. Valmistuttuaan maisteriksi hän elätti perheensä Helsingissä aloitteellisena sanomalehtitoimittajana ja loi menestyksekkään uran kirjailijana, professorina ja mielipidevaikuttajana. Viimeiset vuotensa Topelius eli arvostettuna kirjailijana huvilassaan Koivuniemessä, Sipoon Östersundomissa.
”Keinun Harjulan korkeimman harjun korkeimmalla oksalla; laajalti välkkyvät siniset vedet niin kauas kuin silmä kantaa. Längelmäveden ulapoista hohtaa tuolla hopeajuova ja Roineen herttaiset aallot suutelevat etäällä sen rantaa.” Katkelma on suorasanainen suomennos Topeliuksen runosta En sommardag i Kangasala, joka tunnetaan suomeksi lauluna Kesäpäivä Kangasalla.
”Usein on sanottu ja silti usein unohdettu, että jos mies on ihmiskunnan pää ja käsi, niin nainen on sen lämmin sydän, jossa jokainen tunne syntyy.”
Zachris Topelius (1818–1898) vaikutti Maamme kirjan ja Välskärin kertomusten teksteillä suomalaisten käsitykseen suomalaisuudesta useiden sukupolvien ajan. Maamme ilmestyi ruotsiksi 1875 ja suomeksi 1876. Välskärin kertomukset julkaistiin ruotsiksi 1863–1867 ja suomeksi 1870-luvulla sekä uudelleen 1800-luvun lopussa Juhani Ahon suomentamana.
Zacharias Topeliuksen tuotanto ilmestyy nyt ensimmäistä kertaa tekstikriittisenä, kommentoituna editiona. Svenska litteratursällskapet i Finland aloitti Zacharias Topelius Skrifter -julkaisutyön vuonna 2005. Kirjailija, toimittaja, professori ja yksityishenkilö Zacharias Topeliuksen elämäntyö kirjailijana on ainutlaatuinen laajuudessaan ja monipuolisuudessaan. Topeliuksen teokset muodostavat kirjallisen muistomerkin Suomen 1800-luvun historialle. Julkaisuhanke on siten kansallinen velvollisuus, jolla on myös pohjoismainen ulottuvuus.
Jaa artikkeli Facebookissa
168
Jaa artikkeli Twitterissä
Topeliuksen syntyessä elettiin talvea 1818. Piirilääkäri, isä Zacharias Topeliuksen praktiikka sijaitsi kartanon porstuan vieressä. Muistona noista ajoista salin lattialla komeilee edelleen hiekalla täytetty metallivati.
Kello kolme tammikuisena iltapäivänä vuonna 1818 syntyi Kuddnäsin kartanossa Uusikaarlepyyssä poikalapsi. Niin kuin siihen aikaan oli tapana, tilan vanha puutarhuri luki pojan kohtalon tähdistä. Hänen mukaansa oli selvää, että Topeliuksen perheeseen syntyneestä pojasta oli tuleva kuuluisa mies.
Satusedäksi kutsuminen vähättelee monipuolista Zacharias Topeliusta.
Pikkulintuja varjelleen suomalaisuusmiehen, runoilijan ja journalistin muistomerkkikiistassa ei 1930-luvulla keinoja kaihdettu.
En januarionsdag år 1818 kom ett gossebarn till världen på Kuddnäs gård i Nykarleby. Liksom äldre, vidskepliga människor gjorde då stannade gårdens trädgårdsmästare upp för att läsa gossens livsöde i stjärnorna. Klart var att pojken, som för exakt 200 år sedan föddes till familjen Topelius, en dag skulle bli en känd man.
Kirjoituksissaan Topelius loi aina yhteyden ajan ja paikan, historian ja maantieteen välille, olipa sitten kysymys yksityisihmisestä tai kokonaisesta kansasta. Suomen kansan historia ja isänmaan maantiede kuuluivat erottamattomasti yhteen. Topelius pyrki ensimmäisenä esittämään käsityksensä Suomesta samaan aikaan sekä sanoin että kuvin, historiallisten kertomusten, maantieteellisten kuvausten ja nähtävyyksiä, muistomerkkejä ja tyypillisiä luonnonoloja esittelevien taiteellisten kuvien avulla.
Zachris Topelius oli tavattoman monipuolinen ja erittäin tuottelias lahjakkuus, jonka pedagoginen ja moraalinen vaikutus kasvoi huomattavaksi jo varhain ja saavutti huippunsa hänen vanhuudessaan. Topeliuksen vaikutus jatkui voimakkaana erityisesti vanhan kansakoulu- ja oppikoulujärjestelmän aikana sekä kansainvälisesti tunnettujen satukokoelmien ja historiallisten romaanien, varsinkin Välskärin kertomusten, ansiosta.
|
Scoop.it!
